Kummitustalo ja muita löytöjä.

Eilen päivällä teki jo mieli lähteä kirpustelemaan, mutta koska Porin kirppikset on niin nähty, päätimme lähteä tänään heti aamusta kohti uusia ulottuvuuksia. Pähkäilimme Kankaanpään ja Rauman välillä, päädyimme jälkimmäiseen. Matkalla päätimme tsekata myös Eurajoen tarjonnan.

Ensimmäinen kirppis Eurajoella olisi saattanut olla kummitustalomaisesta ulkonäöstään huolimatta (tai juuri siksi)  löytö, mutta aukioloajat eivät sopineet yksiin omiemme kanssa, sillä kirppis on auki vain torstaisin 18-20. Päivä oikea, aika haastava.

Eurokirppiksen pihaa...

Seuraavaksi suuntasimme paremmalla onnella Eurajoen Koivukujan kirppikselle. Ulkonäöltään paikka ei ollut kutsuva neonvärisine paperimainoksineen, mutta näin pienelle paikkakunnalle yllättävän iso kirppis. Olisiko jonkun vanhan ruokakaupan tiloissa? Mutta mikä pääasia ja parasta, se sisälsi paljon vanhaa tavaraa. Etenkin aitoja, käyttämättömiä retrovaatteita. Paljon ihanuuksia etenkin minua isommille ihmisille, itselleni löysin kivan verkkatakin, ja vielä Nooallekin melkein samanlaisen. Kesällä pääsemme fiilistelemään niitä samiksina!

Evästauko! Eväinä mandariinia, seitania, vettä ja kahvia. Mummu sanoisi tähän "mitä mulla ois jos en nuuka ois". Puolustuspuheena olisin halunnut mennä päivällä ravintolaan syömään, mutta meistä se ---hmm, mikä olisi diplomaattinen kuvaus tähän --- tarkempi raha-asioissa, päätti ottaa eväät mukaan. Ja toisaalta perusteluina myös se, että teemme kotona paljon parempaa ruokaa kuin monissa ravintoloissa, joten säästimme samalla ruokahalumme iltaan ja kotiin asti. Fiksua toki.

Uusin voimin suunnistimme Raumalle. Ensimmäisenä kiersimme Kirpputori Nostalgian Hakunintiellä. Nimestään ja ainakin Eurajokea sliipatumman ulkonäkönsä puolesta se jätti kuitenkin sisällöltään kylmemmäksi kuin edeltäjänsä. Ei kovin iso kirppis, mutta siisti ja palvelu oli ystävällistä. Ja löytyi sieltä sentään Nooalle tuliaisiksi Tuula Korolaisen Kuono kohti tähteä-kirja. Tämä satu on ollut Nooalla paljon kuuntelussa äänisatuna, mutta nyt pääsen lukemaan sitä myös hänelle itse. Kirja sisältää kauniita kuvia ja erilaisia runoja lapsille sisukkaan hiiren elämästä.

Aivan kirpputori Nostalgian vieressä sijaitsi kirpputori ja kahvio Ratamakasiini. Ulkonäköä paikalla nimensä mukaisesti, ja voi mahdoton mikä aarreaitta löytyy sisältä! Hurjan iso ja persoonallinen paikka kolmessa kerroksessa. Jos olisi etsinyt huonekaluja ja astioita, olisi ihme jos täältä ei olisi jotain mieluista löytänyt. Vaatteita paikassa oli vähemmän, eikä täältä meidän mukaamme tarttunut mitään, mutta katseltavaa riitti senkin edestä. Koitin etsiä paikasta enemmän tietoa, mutta ihmeekseni en löytänyt, tai sitten en osannut vaan etsiä. Omistamallaan konseptilla olisi mahdollisuuksia vaikka minkälaisiin kotisivuihin ja mainontaan.Olisi pitänyt ottaa kuvia sisältä, olin ilmesesti niin pyörryksissä, etten huomannut. No, teidän pitää käydä itse toteamassa.

Seuraavaksi jätimme auton parkkiin, ja kävelimme Myllymäenkadulle kirpputori Torin Kymppiin. Paikka oli iso ja siisti, mutta selvästi hintatietoinen siinä määrin, että mahtavia löytöjä halvalla on turha odottaa löytävänsä, mikä sinänsä on sääli, sillä juuri sellaiset löydöt ovat niitä parhaita. En odota, että saisin esim. desing-tuotteita eurolla, mutta jos paikka on liian harkittu, menettää se minusta paljon sanasta Kirppis.

Löydöistä puheenollen tänään jalkaani reissulle pääsi löytöni Kokemäen kirppikseltä muutaman vuoden takaa: Lapikkaat! Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja olemme olleet siitä asti erottamattomat. <3


Päivän biisiksi sen suuremmitta selittelyittä  Damn Seagulls, bändi joka soi lautasella usein. Tänäänkin.