keskiviikko 29. huhtikuuta 2026

Rockin´ in the Free World

 Ennen vapun humputuksia pitää päivittää menneet. 

Kirppispöydän pitäminen jatkuu.
Jos olet vailla vappumekkoa
 niin sieltäpä löytyy!

Tekoälyn mukaan blogini on suosittu.
Hieno juttu se.

Kirjan ja ruusun päivänä(kin)
 sain ihanan runon.
Niistä tykkään kovasti. 
Saa joka kerta hymyilemään.

Eräs toinenkin on sinnikäs.
Ehdottelee lentämistä maailmalta Poriin
ihan vaan minua moikkaamaan. 
Ehkä on kaikkien rahojeni perässä
jotka tienaan kirppikseltä. 
Mene ja tiedä. 

Koiranpäivänä ikävöin menneitä karvakuonoja.

Lauantaina kulttuuria kahdessa paikassa.
Tekee aina kutaa.

Eilen tein herkullisia lettuja.
(Pitää olla aina noita pieniä,
pannari ei ole yhtä hyvää.)
Koitin hämätä itseäni niitä terveellisemmäksi
lisäämällä marjoja. 

Tuntuu ettei mitään tapahdu, 
ja hetkinen. 
Aika paljonkin,
ja tiedossa paljon enemmän,
mutta kaikkea hyvää,
niin mikäs siinä sitten.
 
Toukokuu,
 olet varmasti aika kiva!
Vähän innolla jo odotan.
💛










L.R. Phoenix




torstai 23. huhtikuuta 2026

Takatalvi?

 No, lunta ei ole vielä satanut,
mutta villasukat piti kaivaa taas ulkoillessa. 
En tykkää. 
En yhtään. 
Koitan hämätä pettymystäni uudella 
kirppisprojektillani
jonka aloitin tällä viikolla. 
Juurikin lähdössä taas
 viemään lisää mekkoa myyntiin. 
On mennyt niin kivasti,
että jatkan paikan pitämistä
 vielä ainakin ensi viikon. 
Eli:
Kirpputori Pikku-Tiina
Paikkani numerossa 35. 
Wink-a-wink. 
💛








Salilla olen käynyt säännöllisesti edelleen. Viime kerralla tsempparini vei minut ulkoilemaan ja lenkille. Tuuli niin kovasti että se ehkä jopa helpotti menoa. Eppukin sen tietää:
"Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää." 




perjantai 10. huhtikuuta 2026

Päivitystä

 Sain korvanappiini taas muistutuksen,
etteivät kaikki ole fbssa tai instassa, 
joten ainoa kanava nähdä juttujani on täällä 
elleivät ole livenä paikalla, joten tänne kertausta siis.
Ei mitään ihmeitä,
mutta harvemmin mulla muutenkaan. 
No, 
te tiedätte,
kaikkea pientä kivaa kuitenkin.
💛

Salihommia yksityisohjauksessa.

Tämä on pukkarista aprillipäivänä. En mä oikeasti lähtenyt sieltä ilman housuja. 

KotoSalla valot ja varjot valloittavat etenkin aina näin keväisin.

Jarno vei lounaalle. Oli kiva se. Ehkä ajatteli että jos ei saa mua lenkille niin syömään.
Siinä oli oikeassa, pitää tietää mistä narusta vetää. 

Mikael Agricolan päivänä muistelin hengausta ystäväni luona. Sama maku.

Kevään ensimmäiset säteet talteen saunan rappusilla,
kuten joka kevät. Tässä eilen vielä talvipopot jalassa...

...mutta tänään jo tennarit. 
Saan auringosta niin paljon voimaa ja energiaa
että kohta poksahdan onnesta.
Ja ehkä noilla edellisilläkin on osuutta asiaan. 
💛



tiistai 31. maaliskuuta 2026

Moikka moi maaliskuulle!


Istutin taas maissia, kuten monena keväänä aikaisemminkin.
 On osottautunut kivaksi projektiksi.
https://keltainenvillasukka.blogspot.com/2023/10/unelmia-ja-popparihommia.html


Tässä kohtia tällä hetkellä. 

Salilla tullut käytyä.
 Lenkillä ei vielä.
 Tänäänkin satoi lunta. Ei sinne uskalla mennä.
 (Toivottavasti pt & terapeutti eivät lue näitä.
No ei.
Kyllä he ymmärtävät,
se on vähän niinkuin heidän duuni.
Olen kyllä saanut kaksi aivan huippua,
olen sillä tavalla onnekas.)

Salilla mukana tietenkin Star Wars -juomapullo. 
Ystäväni päivitti tänään kuvan alaviistopenkiltä kovilla painoilla.
Siihen mulla vielä matkaa.  
Mun pt seisoo vieressä polkiessani kuntopyörälläkin.
Enpä pääse menemään liian lujaa ja karkaamaan. 

Ruuassa(kin) olen skarpannut. 
Tässä sitruunaista lohikeittoa katkaravuilla.
Oli hyvä. 
Sai kehuja myös muilta,
joten en paukuttele vain omia henkseleitä.

Jälkkäriksi lettuja. 
Ei ollut kananmunia eikä maitoa, 
mutta kanelilla ja vanilliinisokerilla
 sain hämättyä makunystyröitä.
Kermavaahtoa ja mansikkahilloa
 löytyy aina jääkaapista,
tottakai.
 Joku roti.

Pientä kirppisprojektia.
Yhä kesken, 
mutta kamat sentään olivat
sievissä pinoissa jo paria tuntia myöhemmin. 
Jarno kävi samana iltana kylässä,
voi todistaa jos et usko.


Hauska ylläri. 
Nooan naapurituvassa sattuu olemaan vanha ystävänsä Emil.
Eivät olleet tavanneet vuosiin.
Emil soittaa,
Nooa valokuvaa.
Olen ylpeä.
Pojat ovat muuttuneet noista ajoista vähän,
ei paljon. 

Ikkunani alle oli parkkeerannut eräs kaunis aamu tälläinen auto.
Ei sillä, ettenkö tietäisi mistä kaupungista herään,
mutta tämä vahvisti ajatukseni.

Eilen valmistin ratatouillea. 

Kyllähän tiesin että se pitäisi valmistaa näin, 
mutta ajatuksissani pilkoin miten sattuu.
Mutta eiköhän se samalle maistu.
Hyvää ja terveellistä. 

Onneksi ei ole kuitenkaan ruokakriitikkoa maistamassa tällä kertaa. 
No, Saijalle & Mikelle lupasin viedä huomenna,
mutta he ovat niin kohteliaita että kehuvat varmasti 
joka tapauksessa. 

Vaikka tänään satoi ulkona vähän lunta,
ei tupaan kuitenkaan. 
Kaikki sillä tavalla nyt kivasti. 
Iltojani on ilostattanut
 myös eräs arkeologi,
joten mikäs tässä. 
💛



lauantai 28. maaliskuuta 2026