Kaisu.

Alkaessani pyöriä enemmän Porissa kesällä 2010, sain samalla tutustua myös moniin uusiin ihmisiin. Uuden miesystäväni Matin kautta tutustuin Kaisuun & hänen miesystäväänsä Anttiin. Matti & Antti ovat kavereita vuosien takaa ja hengailevat yhdessä säännöllisen epäsäännöllisesti, joten oli ajan kysymys koska vietettäisiin iltoja myös neljästään. Ja niinhän siinä usein käy, että miehet puhuvat omista asioistaan, ja naiset omistaan. Jo muutamien treffien jälkeen huomasimme siirtyneen Kaisun kanssa keskusteluissa uusiin sfääreihin ja ulottuvuuksiin. Oli helppoa olla & tulla juttuun. Vähitellen olemme muuttuneet tutuista kavereiksi, kavereista ystäviksi. <3

Ihana Kaisu. <3

Ja Kaisun ihana piha, jossa pidimme viime kesänä Viikkarin kyläjuhlilla oman kirppiksen. Kaisu & Antti paistoivat herkullisia vohveleita. <3

Pihan taikaa.

Kuin myös.

 Kaisusta on ollut iso apu Poriin sopeutumisessani. <3

Tällä reissulla Sääksjärven rannalla koimme hirvikärpästen joukkohyökkäyksen, mutta muuten oli oikein mukavaa. :)

Antin & Kaisun koira Nuppu on ihana. <3

Vahtikoira & Kaisu meidän mökillä. Kesä -2012.

Talvi -2010 Antin & Kaisun luona. Harrastamme välillä peli-iltoja...Kuvan ottanut Matti.

...herkkuja messissä, tottakai. :)

Löysimme kaikille yhteisen intohimon: Yazzy!

Speaking of the devil. ;)

Nuppu  rähisee luonto-ohjelmille. <3

Viime kerralla Kaisulla & Antilla ollessamme isäntäpari valmisti meille herkullista risottoa. Kattaus oli myös kohdillaan. Kelpasi. :)

Juhannusta -2010 vietimme porukalla Korkeaojalla. Kuvassa Outi, Kaisu, Antti, Matti & Mä.Kuvan ottanut Iikka.

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa...:) Ps.Takana näkyy Korkeaojan taloni, josta muutin Poriin.

Juhannusyönä hipsimme läheisille santamontuille uimaan...

Kaisu Saikulla. Kesä -2012

Kaikenlaista kivaa on todistettavastikin tullut yhdessä jo touhuttua, ja kuten edellisessä jutussa mainitsin, lauantaina istuimme iltaa meillä, ja tie vei aina yhtä symppiksen Irkun (jossa palasimme erän Yazzya, yllättäen...;) ) kautta Somaan. Tulipahan taas kerran todettua, ettei Soma ole meidän pala kakkua eikä tarvitse mennä enää hetkeen uudelleen, mutta tulipahan taas koettua. :) Kotona klo 03.00 nukkumassa... Vanha ei jaksa pilkkuun asti, mutta pitää lisätä, että ilmeisesti peli ei ole vielä ainakaan ulkoisesti aivan menetetty, sillä Irkussa (jossa kysyttiin myös paperit! Jee!) istuessamme, ja tilan käydessä vähiin, pöytäämme liittyi joukko n.20-vuotiaita poikia. Poikien muutamien kömpelöiden eikä niin hienovaraistenkaan iskuyritysten jälkeen, ystävällisesti kerroimme heille, ettei jaksaisi nähdä vaivaa ja aikaa meihin, sillä emme ole kiinnostuneita & heille aivan liian vanhoja. Tähän pojat: "No ei se haittaa. Ette te kuitenkaan ole niinku hei jotain yli 30!" Noniinno...! :D Kaiken kaikkiaan oikein mukava ilta & pian uusiksi, mutta ehkei sinne Somaan, ja Yazzikin voidaan taas välillä pelata kaikessa rauhassa ihan kotisohvalla...;)

Loppuun vielä musaa mitä lauantaina kuuntelimme... Toki, katsoimme yhdessä netistä myös Vain elämää ja herkistelimme...:)