KotoSalla.

Kesäloman toinen päivä.

Sateinen ja harmaa Helsinki.

Aamulenkki jolkoteltu merenrannassa Töölössä,

kämppä siivottu, kirjaa lueskeltu.

Kaalimuhennoksen kylkeen ajattelin leipoa leipää
--- suurimpana ajatuksena huumaava vasta leivotun leivän
 tuoksu joka leijailisi Mattia ovelle vastaan töistä tullessaan.

Päätin kokeilla jotain uutta reseptiä. 

Päädyin tähän

koska hakunsanat "Helppo" ja "Leipä" sitä ystävällisesti tarjosivat.
Kipitin kaatosateessa lähiSiwasta ylihintaiset raaka-aineet ja
ryhdyin kotihengettären innolla leipomaan.

Tästä ohjeesta syntyy 2 leipää

6 dl haaleaa vettä

50 g hiivaa

2 tl suolaa

1 rkl öljyä

3 dl kaurahiutaleita

9-11 dl vehnäjauhoja

1. Sekoita kaikki aineet löysäksi taikinaksi. Taikinaa ei tarvitse vaivata.

2. Anna takinan kohota n. tunnin

3. Lötkäytä taikinasta kaksi leipää suoraan pellille leivinpaperille.

Kohota n. 20 min, eli sen aikaa kun uuni kuumenee 175 asteeseen

4. Paista leipiä 175 asteessa 15 min. Pienennä lämpöä sitten 100 asteeseen ja anna leipien kypsyä vielä reilun  tunnin ajan.

Ohjeen bongasin täältä: 

 http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/helppo-rapeakuorinen-leipa

"Kerran viikossa leivon suosikkileipäämme,
jonka ohjeen olen saanut Ruotsissa asuvalta ystävältäni.
Leipä on herkullista ja niin helppoa leipoa, että syntyy kuin itsestään.
Valmistumisaika on tosin pitkä,
joten kotosalla on oltava."

~Anna, Espoo~


De va kukku de, 

sanon minä.

Ensimmäinen kokeilu ei edes noussut, 

ja tuloksena oli kaksi möllykkää uunissa jotka eivät edes koskaan kypsyneet

vaikka muhivat pari tuntia uunissa yliaikaakin.
Ei tietoakaan edes tuoksusta. 

Tästäpä minä en lannistunut vaan seuraavana päivänä

päätin tehdä toisen satsin. 

Tällä kertaa taikina nousi nätisti mutta

uunissa lötsähti pahemmaksi kuin pannukakku,
jääden taas kuitenkin raa'aksi.
Tuoksua en saanut tälläkään kertaa.

Tulin päätelmään, että joku on laittanut reseptin nettiin ihan vaan kiusakseen,

enkä usko että kukaan on saanut siitä syömäkelpoista.
Näin sen täytyy olla.

Tässä kuvamateriaalia tapahtumista:

Taikina...

Litteä ja raaka lopputulos

Leivästä syötävää oli vain kuoret.

Matti urheasti leivän kimpussa.

Luovutin tämän reseptin suhteen,
ei mennyt niinkuin Strömsössä, myönnettäköön se.

En lannistunut kuitenkaan kokonaan
 ja seuraavana päivänä kokeilin jälleen uutta ohjetta

mutta siitä seikkailusta lisää huomenna...