Se tunne.
Aamuaurinko.
Kirpsakka ilma.
Tennareilla on kevyt kävellä.
Hiekka rapisee tossujen alla.
Luureissa Pepen Kuka kertoisi minulle.
Päivä alkamassa,
töihin menossa,
huomenna ylimääräinen vapaa,
edessä pitkästä aikaa viikonloppu mökillä,
huomenna ylimääräinen vapaa,
edessä pitkästä aikaa viikonloppu mökillä,
ja juuri sillä hetkellä kaikki täydellisen hyvin.
☼
Kuka kertoisi minulle, miksi valkeat perhoset
kukittavat yön sametti-ihon?
Kuka kertoisi minulle?
Kun ihmiset kulkevat, mykät ja vieraat
ja heillä on lumiset panssarikasvot,
niin lumiset kasvot! ja täytetyn linnun silmät.
Kuka kertoisi minulle, miksi aamulla ruohossa
alkavat rastaat salaisen leikin?
Kuka kertoisi minulle?
Kun porteilla seisovat mustat sotilaat
ja heillä on käsissään kuihtuneet ruusut
niin kuihtuneet ruusut!
ja taittuneet ruskoliljat.
Kuka kertoisi minulle, hiljaa auringon varjossa
miten voisin riisua sydämeni?
Kuka kertoisi minulle?
Jos tulisit luokseni niittyjen poikki
jos tulisit lähelle ja varovasti
niin varovasti!
avaisit sydämen vaatteet.
~Aulikki Oksanen~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti