Oma maa mansikka, muu maa mustikka,

...ja mitä muita näitä kliseitä onkaan, mutta tottahan se on. 

Mummulassa ollessa sitä vaan tassuttelee ympäriinsä, kuuntelee hiljaisuutta ja ihmettelee miten hieno paikka se onkaan. 

Paratiisiksikin voisi kutsua. Ja voikin. Ja kutsunkin.

Paratiisi. 

Aikaisempia fiilistelyjä Mummulasta mm. täältä: 

http://keltainenvillasukka.blogspot.fi/2014/02/juuret.html

Anjan kahvila.

Lisää Korkeaojan spesiaaleja juttuja: 
Suurempi yleisö tuntee Kullaantiellä sijaitsevan kahvilan Kesäkahvilana,

mutta itse ja lähipiirini kutsumme tätä hurmaavaa Mummonmökkiä Anjan kahvilaksi.

Vanhan kotini naapurissa äitini serkku pitää aina kesäisin auki ihanan pikkuista kahvilaa,
 josta saa ostaa mm. jätskiä, kahvia, mansikkaa

 ja omaa ehdotonta suosikkiani: Kakkoa, jonka Anja leipoo joka aamu itse.
Maailman parasta leipää. 

Täällä pitää joka kesä poiketa,
useasti.

Lisätietoja kahvilasta löydät täältä:

http://www2.kokemaki.fi/kvak/kesakahvila.html

Poks - Däng - Däng .

Äitienpäivää juhlittiin eilen myös Porin lisäksi Mummulassa Kauvatsalla: perinteisesti valkovuokkojen & Mummun valmistamien herkkujen äärellä. Myös Mumpsilla (äidinäiti - lempinimi ollut aina - älä kysy mistä tulee, mutta näinhän se on; Rakkaalla Mummulla monta nimeä ) kävimme pyörähtämässä & kakulla & jätskillä. Illalla kotiin palatessamme poikkesimme vielä IceCreamHousessa jäätelöllä sekä hurjastelemassa AngryBirds-puistossa. Kotiin palattuamme vatsa sanoi poks-däng-däng kaikista päivän herkuista, mutta olo siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, parempi kuin hyvä. :)

Nooa & Co. keräämässä Mummulle valkovuokkoja.

Ensimmäistä kertaa tänä kesänä pääsimme syömään ulkokeittiöön, jossa kuten Mummu sanoo: "Ruoka maistuu hyvältä vaikka söisi pieniä kiviä."

Mummun herkkusalaatti.

Valtterin taiteilemat tyynyliinat.

Mummun mansikkakakku vei kielen mennessään...

Takaisin Porissa. Minä, Maire & pojat.