Nyt se on ohi;
Kesäloma.
Ensimmäinen työpäivä takana.
Aamulla epäuskoinen olo,
silmät ristissä, tukka pystyssä
ja kyllä sitä muutaman tunnin ehti ihan töissäkin
ihmetellä mitä täällä pitikään tehdä?!
Mussukat olivat venähtäneet hurjasti,
oppineet uusia juttuja.
Miten nopeasti ne kasvavatkaan!
Ikäväkin oli ollut!
♥
Vaikkakin työ on juuri sitä mitä haluan, siinä kohtaa kesää
lomallelompsis olin hypähdellyt niin fiiliksissä,
etteivät kaikki olleet ehtineet lahjustaa minua,
joten muutama kesälomalahja odotti minua vasta tänään.
Kivaa kyllä,
ne toimivat hyvin näinkin päin, tyyliin;
Tervetuloa töihin!
Kaikkea kivaa sain,
mutta tämä kortti sai hymähtämään hyväksyvästi.
Näinhän se on.
Juttuja kesästä vielä reippaasti plakkarissa,
mutta niitä ehtii näpytellä nyt kun on, no: Arki.
Teksti tässä Anna-Mari Westin kuvittamassa kortissa Katarina Westin. |
Porkkanakin sai kortista omat kiksinsä. |
Kirjoitan sinulle salaa kesken työpäivän.
Tietysti Arki tuli heti kysymään mitä teen.
Sanoin, että en mitään erikoista.
Ajatella, että hän ei vieläkään aavista mitään.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen!
Voi Kesäloma -
Ihana, rakas, kutkuttava,
Kesäloma!
Ajattelen sinua jatkuvasti.
Vaikka tietysti minun tulisi ajatella työtä.
Ja Arkea.
Mutta en saa sinua mielestäni.
Yhteinen aikamme viime kesänä oli niin huumaavan ihanaa,
että en tiedä miten olen selvinnyt taas näin pitkään ilman sinua.
Aivan pian kohtaamme uudestaan
ja se saa minut onnesta sekaisin.
Koko talven olen tehnyt meille suunnitelmia
yhteistä aikaamme varten.
Et usko mitä ihania ideoita minulla onkaan meille!
Vain sinä ja minä.
Kesäloma, sydänkäpyseni -
Olet elämäni valo ja
sinun vuoksesi jaksan aina vaan, vuodesta toiseen.
Toivon, että tiemme eivät eroaisi koskaan -
mutta kun se hetki taas tulee,
että minun on palattava Arjen luokse,
niin onneksi tiedän,
että minulla on tallella muistot sinusta
ja yhteisestä ajastamme.
Kaipaavasti, Minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti