Kohti uutta (vuotta).

 Lupauksia paremmasta olen tehnyt harvoin. Mitä enemmän jotain päätän, sen varmemmin lupaus muuttuu taakaksi ja vesitän sen. (Puhun siis yleisistä asioista, en ihmissuhteista, toim.huom.) Outoa, mutta näin se tahtoo mennä. Pitää olla vapaus tehdä päätöksiä, vaikka uusi, vaikka sama joka päivä, mutta vapaus. Tänä vuonna jätän siis lupaukset enemmistä urheiluista, vähemmistä herkutteluista ja kaikesta muusta, teen juuri niin kuin minusta tuntuu parhaalta. Toivoisin kuitenkin saavani päätökseen vanhat sotkut, jotta voisin keskittyä paremmin nykyisiin, parempiin, positiivisempiin asioihin. Olla täysillä läsnä tässä hetkessä. Katse kohti tulevaisuutta. Toivon, toivon, toivon.

Korkeaoja -2010

 Cheers to a new year and another chance for us to get it right.

~Oprah Winfrey~

  

Korkeaoja -2010

 We will open the book. Its pages are blank. We are going to put words on them ourselves. The book is called Opportunity and its first chapter is New Year's Day.

~Edith Pierce~

Käviköhän ennustus toteen? Korkeaoja -2010

 Every new beginning comes from some other beginning's end

~Seneca~

Korkeaoja -2010

 Twenty years from now you will be more disappointed by the things that you didn’t do than by the ones you did do. So throw off the bowlines. Sail away from the safe harbor. Catch the trade winds in your sails. Explore. Dream. Discover.

~Mark Twain~

Korkeaoja -2010 ja serkun tekemä jätkänkynttilä.

       


For last year's words belong to last year's language and next year's words await another voice.

~T.S. Eliot~

Minä & tähtisädetikku -2010

 Tomorrow, is the first blank page of a 365 page book. Write a good one.

~Brad Paisley~

Valotaidetta? Korkeaoja -2010

 An optimist stays up until midnight to see the new year in. A pessimist stays up to make sure the old year leaves. 

~Bill Vaughan~

 New Year's Resolution: To tolerate fools more gladly, provided this does not encourage them to take up more of my time.

~James Agate~

Raatihuoneen raketteja kesällä -2012. Huomenna lisää...

Hyvää UuttaVuotta -2013!

Crash!

Eilen illalla pidimme perinteisen leffaillan, ja katsoimme Yle Areenalta kotimaisen Suden arvoitus-elokuvan. Kaikki jaksoivat katsoa loppuun asti, joten pointsit siitä. Nooalle leffasta heräsi kysymyksiä "Ovatko sudet vaarallisia?" "Saako niitä silittää?" Samaan aikaan toteamuksia: " Mä ainakin voittaisin ne Mudo-potkuilla!" "Mä pääsisin juosten niitä karkuun!" No, jossei leffa muuten ollut erityisen hyvä, sai se ainakin aikaan tärkeitä keskusteluja susista, niiden suhteen käyttäytymisestä ja Mudo-potkujen käyttämisestä salin ulkopuolella (ei ole sallittua, ei susiin eikä muihinkaan....) Tunnelmaa kevensi perinteiset leffaherkut: popparit, suklaa & muumilimppari. Leffan jälkeen joulupukin tuoma uusi ihana norsuyökkäri päälle, ja iltasadun kautta nukkumaan. Uni tuli pienelle miehelle hetkessä.

Aamu. Lauantai. Vapaapäivä. Jee! Pitkään köllöttelyn jälkeen rauhallinen aamupala, jonka jälkeen Nooa sai hetken pelata joulupukin tuomaa ( pukki oli löytänyt divarista) PlayStation 2:  Crash Bandicoot NitroKart- peliä. Vihdoin peli, jota itsekin tykkään pelata! n.10 vuotta sitten pelasin kaikki tämän sarjan pelit moneen kertaan läpi ja sainkin niistä silloin vatsallisen, mutta "pienen" tauon jälkeen taas jaksaa. Huippu peli!

Kuva sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Crash_Nitro_Kart

Saatamme tulla jälkijunassa pelien ja muutenkin elektroniikan suhteen; Pleikka kakkosen saimme käytännössä ilmaiseksi tutuiltamme, jotka ostivat itselleen uuden PlayStation kolmosen. Telkkarikaan (jossa ei näy kanavia, ainoastaan pelaamista ja leffoja verten hommattu) meillä ei ole uusinta uutta: Se on oman Mummuni vanha, ja kiertänyt mukanani monet kaupungit ja kämpät. Vähän jännitti kestäiskö se vielä muuttoa Poriin, mutta toistaiseksi on toiminut kuin unelma. Vanha ala-asteella saamani Nintendokin on yhä tallessa. Sen kaivan esiin seuraavaksi! En ymmärrä kulutushysteriaa: Miksi pitää olla aina uusin, hienoin ja isoin kun vanhatkin vielä toimivat? Voisi kuvitella, että olen "mälsä äiti", kun en ole hankkinut Nooalle aina uusinta, mutta ilmeisesti olen tehnyt jotain oikein, koska hän ei ole koskaan mitään pyytänyt ja pelaa tyytyväisenä jo olemassa olevia pelejä. Joskus on ollut juttua, miksei meillä ole sitä ja tätä, mutta vastaukseksi on riittänyt toteamus, ettei kaikilla tarvitse olla kaikkea.

Kuva sivulta http://www.giochinokia.it/giochi-sport/crash-nitro-kart.html

Nooan huoneen matto on löytöni Uudenkaupungin kirppikseltä.

Nooan verhot löysin meidän mökin lipastosta. Varmuutta ei ole, ovatko ne lakanat vai verhot, mutta toimii meillä näin.

Nooan päiväpeiton saimme Matin vanhemmilta. Itsetehty ja supersymppis  ja  -lämmin.

Innokas pelaaja!

Nooa istuisi varmasti mielellään vaikka koko päivän telkkarin edessä pleikkaa pelaten, mutta tässäKIN tapauksessa olen mälsä äiti, enkä anna sen tapahtua. Pleikan sijasta lähdemme ruuan jälkeen (jouluruokia vielä vähän, kohta loppuu....) läheiseen puistoon happihypylle. Puistoilun jälkeen pyörähdämme kaupungilla hakemassa pahveja Steinerin standiä varten, johon lupasin tehdä esitteen 12.1 olevasta koulun avoimista ovista. Lisää tietoa täällä: http://www.porinsteinerkoulu.fi/uutiset.html?11  Sitten taas kotiin syömään ja jotain touhuamista ja ja ja... Siinä se tämä päivä pyörähtääkin leppoisasti. Ei ihmeitä. Perus. Näitä päiviä onkin ollut jo ikävä, huomenna saa alkaa jo valmistautumaan Uuden vuoden juhlintaan...:)

Anna mun mennä.

En oikein saa taas mistään ajatuksesta kunnolla kiinni. Yhdellä osaa elämästä myllertää liikaa, kylmä tuuli vihmoo ja jääpuikkoja tipahdellut niskaan tänään taas tekstiviestien muodossa. Kuinka paljon paskaa sitä ihminen joutuu kestämään? Kuinka paljon jaksaa kantaa?  Itse koitan päästää asioista irti, jättää ne taakse. Miksei voida laittaa tähän jo pistettä? Väsyttää. Turhauttaa. Raivostuttaa. Pelottaa. Eikö tämä koskaan lopu? Arki kuitenkin jatkaa kulkuaan,  hetkellisesti koitan saada ajatukset taas muualle. Kävin lenkillä, selailen hajamielisesti nettiä, kirjoja, kansia. Ja kuitenkin tälläisinä päivinä kaikki seuraa uniin asti. Huokaus. Ja kyllä minä teidän, että kaikki kuitenkin loppuviimeksi hyvin ja järjestyy. Ja elämässä paljon hyviä, rakkaita ihmisiä. Välillä vaan menneisyys ja negatiiviset ihmiset saavat kiinni. Koitan juosta karkuun, mutta ne ei tahdo päästää irti. Antakaa mun mennä- Minä jatkan omaa elämääni, jatkakaa te teidän. Pestään kädet toisistamme, pysyvästi.

Jos laittaisin tänne nyt ne asiat, mitä todella ajattelen, ja mitkä eniten osuu ja uppoaa, saisin niskaani taas laidallisen, joten kirjoittelen tänään ei-mistään ja laitan sattumanvaraisia kuvia. Ja edelleen mietin, kuten aikaisemminkin, miten paljon ja mitä tälläiseen blogiin saa kirjoittaa? Missä kulkee raja? Paljon pyrkii ulos, miksei niistä saa puhua? Vai saako? Ystä.vast sähköpostilla.


Kuinka monta kiveä
voi niellä
ennen kuin muuttuu
kallioksi?

~Tommy Tabermann~

Kuva sivustolta Anonymous ART of revolution

Entä jos
en tekisi mitään.
En suorittaisi koko ajan.
Olisin vain lähellä.

~Aino Suhola~


Ylpeitä olemme
emme näytä kun huonosti menee.
Onnea kaikki etsivät,
sanovat jopa löytäneensä.
Kuka on onneaan nähnyt
miltä se näytti?

~Arja Tiainen~

Kuva sivustolta Inspired together

Olen iloinen,
että olen olemassa.
Niin pelottavaa
kuin se onkin.

~Lassi Nummi~


Olen etsimässä itseäni
Minkä takia toistaiseksi
en tavattavissa.

Siihen asti
mikä näyttää minulta
on pelkkä pakkaus.

~Hans Flemming~

Kuva sivustolta Inspired together

Muistan ajat
jolloin minä en häntä vielä tuntenut:
Kuin ei olisi ollut
murhetta minkäänlaista.

~Atsutada~


Elämä, elää, pelätä, kärsiä ja kuolla.
Ja puhua koko ajan jostain muusta.
Tärkeitä, joutavia,
tärkeitä, joutavia.
Tärkeitä.

~Paavo Havvikko~

Kuva sivustolta My own little world

Poista maailmasta runous
- viet siltä hengen.
Kiellä se minulta
- synnytät tappajan.

~Arja Tiainen~


Kun ihmiseltä otetaan kaikki,
pannaan polvilleen
ja pidetään siinä,
ei se nouse taisteluun.
Se puree hammasta, juo viinaa,
tuntee että elämän on sen pettänyt.

~Jarkko Laine~

Kuva Antoine de Saint-Exuperyn kirjasta Pikku Prinssi

Kaikkea saa tehdä,
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto:

Värisevää sielua
ei saa tallata.

~Tommy Tabermann~


Me olemme elämä.
Se tapahtuu 
juuri nyt.

~Lassi Nurmi~

Kuva sivustolta My own little world

Eläköön minä,
anarkia ja
rikkinäiset, mutta
syvät ihmissuhteet! 

~M.A.Numminen~


Väkivalta on rakkaudenpuutteen johdannainen.

~M.A.Numminen~

Kuva sivustolta Anonymous ART of revolution

Olen miettinyt,
minne sen lampaan mieli
jonka jeesus otti 
ja haki takaisin laumaansa.

~Jarkko Laine~


Se on vapaa
joka elää niinkuin
itse on valinnut.

~Epiktetus~

Kuva sivustolta Anonymous ART of revolution

Älä sinä usko minua,
en minä voi sinua onnelliseksi tehdä.
Vasta kun uskallat olla yksin,
ei minusta enää ole harmia,
iloa vain.

~Kai Nieminen~


Kerran olen juopunut
rakkaudesta.
Iso malja
tyhjänä jo aikoja sitten,
sydämessä vain tahmea rengas,
mutta kohmelo jatkuu,
jatkuu.

~Timo Pusa~

Kuva sivustolta Anonymous ART of revolution

Syvyys on sinussa itsessäsi
jos on
tai sitten ei ole.
Kaikki jää pinnalliseksi 
hipaisuksi
raapaisuksi
jos omasta itsestäsi
ei vastaa syvien metsien
syvien kuilujen kaiku.
Olet kuin rahkasuo
hetteensilmä
johon askel ei jälkeä jätä.
Tai jäinen hangenpinta
joka ei ota mitään vastaan
ei murru
ei anna periksi

Oman kuilun partaalla
turhaan sinulle huudan
vaikka syvyydet järkkyvät
Syvyydet järkkyvät.

~Maaria Leinonen~



Elämä on iloa, taidetta, teatteria.
Kun osaa olla onneton.

~Pentti Saarikoski~

Kuva sivustolta Inspired together

Tämä elämä on näytelmä, ja näytelmän sanoma:
Haistakaa huilu koko sakki!

~Sirkka Turkka~


Ei ole mitään tärkeää asiaa.
Sanon sen heti:
En pelasta
en auta
en lohduta
en tuo viisautta.

Tulin vain kysymään:
Pantaisiinko teevesi kiehumaan?

~Markku Lahtela~

Kuva sivustolta Inspired together

¡Uno!

Eilen Nooa halusi jäädä Valtterin kanssa Mummulaan yökylään. Omalla kohdalla ajatus rauhallisesta koti-illasta kaiken jouluhössötyksen jälkeen kuulosti paremmalta kuin hyvältä, niinpä päätimme pyhittää illan jouluruokien sulattelulle, kortin pelaamiselle & lasilliselle punaviiniä. Tähän kaikkeen saimme seuraksemme Kimmon Oulusta saakka. Sekin hyvä puoli joulun pyhissä, että ihmiset valuvat hetkeksi takaisin kotiseuduilleen: saa tavata ystäviä ja tuttavia joita muuten vähemmän näkee. "Long time no see!"

Punaviintä kirppikseltä löydetystä bandalasista. Suklaata kylkeen, tottakai. Se on jännä;Vaikka olisi kuinka täynnä, suklaata mahtuu aina.

Unoa pelattiin 02.30 asti. Koukuttava peli!

Kimmo funtsailee seuraavaa liikettä.

Mulla oli päällä tälläinen kiva kalsaripaita, jonka pelastin Matin Uffille menevästä pinosta. Joulupukkikin toi lisää erilaisia kalsaripaitoja, tykkään! Ennen on tehty paljon hienompia kuoseja ja väriyhdistelmiä kuin nykyään.

Jalkalampusta on mennyt varjostin rikki, mutta hyvin toimii näinkin. :)

Kynttilöitä. Tottakai.

Rasia melkein tyhjä. Monta kuitenkin vielä jäljellä... Tammikuusta paluu arkeen: alkaa itsekuri ja kuntoilu, mutta vielä hetki aikaa herkutella...

Musiikkina toimi yön pikkutunteina mm. Eve.

Miten ois pieni joulun taika?

Eilen se saapui. Joulu. Vaikken kovasti osannut etukäteen jännätä,  saapui se kuitenkin kuin varkain. Pehmeästi otti syliinsä heti aamusta, koko päivä vierähti tunnelmaan kääriytyneenä. Sitä sopii miettiä, mitä joulu oli ennen poikia, Nooaa & Valtteria. Suurimman ilon sai seuratessa poikien touhuamista ja tunnelmointia. Mummu oli taikonut pöytään herkkuja, pirtti oli pukeutunut jouluun & rakkaat koossa. Oli hyvä olla.

Porin parvekkeen tunnelmaa.

Mummulassa Mummu & Nooa koristelemassa kuusta, jonka Vaari oli huolella valinnut metsästään.  Monena vuonna olen ollut mukana kuusenhakuretkellä, tänä vuonna jäi väliin. Ehkä ensi vuonna sitten taas.

Taikaa.

Taikaa tämäkin: Kuva ei ole lavastettu. Saija valmistelee jouluruokia. ;)

Nooa & rosolli.

Valmista! Herkkua on siinä monenlaista...

Pojat happihypyllä hakemassa ruokahalua.

Kynttilöitä oli sytytetty joka puolelle taloa & pihaa.

Takkatulen lämmössä.

Pullapoika & Nooa.

Vanttu & Saija.

Noppa & Minä.

"Piiri pieni pyörii..."

"Sormet sanoo soo-soo-soo...."

...ja monia muita leikkejä ja lauluja.

Odotus palkittiin, ja vihdoin saapui pukki!

Tontut apulaisina. :)

Kuin myös.

Mummu sai lahjaksi mm.poikien tekemän ihanan essun.

Bileet ohi. Lepotauko.

Lahjojen kokoamista.

Joulu paketissa. Aika ottaa rauhallisesti...

...ja nauttia.

Mikä on, mikä on, mikä on? Mikä on tämä veikeä aika?
Miten ois, miten ois, miten ois? Miten ois pieni joulun taika?

~Raili Mikkanen/ Histamiini~