Tottelemattomuuskoulu.

Frank(ie) Goes to Kiasma (with me):

Markus Heikkerö:

Heikkerö aloitti taiteellisen työskentelynsä 1960-luvulla underground-liikkeen piirissä ja kohautti avoimen seksuaalisilla, surrealistisilla teoksillaan. Myöhempien vuosikymmenten maalauksissa korostuvat valo ja väri sekä laajat, näynomaiset maailmat.
Heikkerön tuotannosta erottuvat eri vuosikymmenet selkeästi omina kokonaisuuksinaan. 60-luvun lopun ja 70-luvun kuvallisessa ilmaisussa näkyy innostus surrealismiin, tieteiselokuviin sekä sisäisen ja ulkoisen todellisuuden uudelleen määrittelyyn. Myös populaarikulttuurista ammentavat värikylläiset fantasiat nousevat maalausten näyttämölle.
80-luvun ruiskumaalauksissa ilottelevat kuva-aiheet kuten aurinkolasipäinen Sokrates ja joukko postmoderneja muotokuvia suomalaisista populaarikulttuurin hahmoista. 90-luvun teoksissa heijastuu Yhdysvalloissa vietetty aika valon ja väriskaalan vaihdoksena. Maalauksissa mikro- ja makrokosmokset kietoutuvat toisiinsa spiraalimaisina kehinä.
2000-luvun alusta teoskoot kasvavat. Nuoruuden psykedelia vaihtuu täysiverisen maalarin barokkimaiseksi revittelyksi tilailluusioilla ja hienostuneilla väriskaaloilla. Maalaukset sisältävät lukuisia viitteitä maalaustaiteen historiaan ja Heikkerön tekemiin luonnoksiin Keski- ja Etelä-Euroopan katedraaleista ja kaupunkiarkkitehtuurista.
Markus Heikkerö (s. 1952 Helsinki) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja muusikko (mm. Sperm ja Sleepy Sleepers). Näyttely perustuu mittavaan lahjoitukseen, jonka taiteilija teki vuonna 2013. Kiasman kokoelmiin liitettiin yli sata Heikkerön taideteosta

~http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/markus-heikkero/ ~

Markus Heikkerö:

Taiteella voi ottaa kantaa. Sillä voi tehdä vastarintaa ja ilmaista suuttumusta. Taide voi antaa äänen osattomille ja näkymättömille. Näyttely valottaa taiteen ja yhteiskunnan suhteita 19 kansainvälisen nykytaiteilijan tai taiteilijaryhmän teosten kautta. Tekijät tuovat esiin ja tulkitsevat niitä kipukohtia ja kiistoja, joita liittyy yhteiskuntaan ja yhdessä elämiseen.

Teokset käsittelevät yleismaailmallisia kysymyksiä vallan jaosta, työstä ja taloudesta. Niissä näkyvät ajankohtaiset aiheet kuten Ukrainan sota, mielenosoitukset ja mellakat sekä pakolaisuus ja siirtolaisuus. Osa tulkitsee uudelleen menneiden aikojen manifesteja ja ideologioita sekä merkityksillä ladattuja kuvia. Yksi kamppailun aihe on taiteen ja taiteilijan asema yhteiskunnassa.

Näyttelyn taustalla on ranskalaisen filosofin Jacques Rancièren ajatus, että politiikka ja demokratia ovat perusluonteeltaan tasa-arvoon perustuvaa kiistelyä – erimielisyyttä.

Kiitämme: Austrian Embassy, Helsinki; Culture Ireland, Dublin; Institut français de Finlande, Embassy of Spain, Helsinki ja The Danish Arts Foundation.

~ http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/eri-mielta/ ~

Face to Face: Pieni spektaakkeli läheisyydestä / Lauri Astala

Tottelemattomuuskoulu-teos Kiasmassa on oikea koulu, mutta myös metafora koko näyttelylle, joka on katsaus Jani Leinosen (s. 1978) tähänastiseen tuotantoon. Koulun opettajiksi rehtori Leinonen on kutsunut Li Anderssonin, Karri ”Paleface” Miettisen, Riku Rantalan & Tunna Milonoffin, Marjaana Toiviaisen sekä katutaiteilija Sampsan.

Jani Leinonen haastaa meidät kyseenalaistamaan niin taiteen, politiikan kuin koulumaailman rakenteita ja toimintatapoja. Hän hyödyntää taiteessaan sekä median toimintatapoja, julkisuutta että sosiaalista mediaa.

Leinonen on käyttänyt erilaisia brändihahmoja useissa teoksissaan ja on näin kiinnittänyt huomiomme ylikansallisten yhtiöiden toimintamekanismeihin ja tuotantoprosesseihin, sekä mainonnan strategioihin. Leinosen kuvastossa brändimaskotit esiintyvät koulun opettajina ja siirtyvät mainosmarionetin roolista mediakriittisyyttä ja kansalaistottelemattomuutta opettaviksi aktivisteiksi.

”Tuotteita löytyy kaikkia ideologioita varten (…) Tuotteilla ja niitä edustavilla brändeillä on hirveän iso osa elämässämme, siksi niitä on kiinnostava käyttää taiteessa, ja ottaa niitä taiteen käyttöön ja kertoa niillä omia tarinoita, sellaisia, mitä yritykset eivät kerro,” toteaa Leinonen.

Perinteisten tekniikoiden lisäksi Jani Leinonen on koko uransa ajan käyttänyt toisenlaisia tapoja toimia taiteilijana. Hän järjestää tilanteita ja tapahtumia, joihin kutsuu ihmisiä sekä tekijöiksi rinnalleen että osallistumaan.

~  http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/jani-leinonen/  ~

Thank you. Kiitos.

Oli kiva ilta,
jonka kruunasimme lasillisilla punaviiniä.

Seuraavaksi luvassa valokuvanäyttelyä, kuulemma...:)