Lauantaina Hannen kanssa kesäpäivää viettämässsä keskustassa:
Kiasmassa, syömässä ja illalla kävimme
vielä juomassa muutaman sihijuoman...
☼☼☼
Ihminen on eri aikoina jäsentänyt todellisuutta elementtien tai
alkuaineiden avulla. Antiikin kreikan filosofit jakoivat olevaisen
tuli-, vesi-, maa- ja ilmaelementtiin. Nykyään maailmankaikkeuden
olemusta tutkivat fyysikot ja kosmologit – ja toisaalta taiteilijat.
Näyttely luotaa ihmisen suhdetta maailmaan ja luonnonvoimiin Kiasman
kokoelmiin kuuluvien taideteosten kautta.
Teokset kuvaavat alkua ja tuhoa, muutosta ja pysyvyyttä, keveyttä ja
raskautta. Osa niistä muistuttaa romantiikan ajan pelonsekaisesta
ihailusta luonnonvoimia kohtaan tai kaiken perimmäisestä epävarmuudesta.
Toisaalta ihmisen suhdetta luontoon leimaavat tiede ja tutkimus sekä
huoli ympäristön tilasta.
Elementti-sanalla voidaan viitata materiaalisiin kappaleisiin, joista
jokin koostuu. Nykytaiteen materiaalivalinnat ja niiden synnyttämät
kokemukset ovat yksi näkökulma näyttelyyn. Teokset puhuttelevat
katsojaansa materiaalikirjolla, joka yltää lehtikullasta lasin, kiven ja
villan kautta tuleen ja valoon.
Muotokuvalla tarkoitetaan tavallisesti taideteosta, joka kuvaa
tiettyä ihmistä ja paljastaa jotakin hänen olemuksestaan, persoonastaan
tai asemastaan. Viime vuosikymmeninä muotokuva on joutunut
myllerrykseen, sillä käsitykset identiteetistä ovat muuttuneet. Enää ei
ajatella olevan ”todellista itseä”, jonka voisi vangita kuvaan. Taide
etsii nyt uusia keinoja moniaineksisen ja muuttuvan identiteetin
kuvaamiseen.
Näyttely esittelee Kiasman kokoelmia ja ajankohtaista nykytaidetta
muotokuvan teeman valossa. Joukkoon mahtuu perinteisiä
taiteilijaomakuvia, mutta kasvojen ja näköisyyden sijaan moni taiteilija
keskittyy teoksissaan kehon tai fyysisen läsnäolon kuvaamiseen.
Toisinaan nähdään vain henkilöön tai rooliin viittaavia esineitä,
joissakin teoksissa taas julkisuuden henkilö, jota taiteilija ei ole
koskaan tavannut.
Vaikka muotokuvan rajat ovat hämärtyneet, muotokuvaan liittyy ajatus
kohtaamisesta. Muotokuvan ääressä katsoja on vastakkain toisen ihmisen
kanssa – taiteilijan tai jonkun muun. Joskus kuvan kohde vastaa
katseeseen, toisinaan kääntää kasvonsa pois.
Yhdysvaltalainen valokuvataiteilija Robert Mapplethorpe
(1946–1989) eli intohimoisen elämän keskellä New Yorkin 70- ja
80-lukujen rock- ja undergroundelämää. Tämä intohimo välittyi myös hänen
taiteeseensa.
Retrospektiivin yli 250 teosta tarjoavat Kiasmassa laajan katsauksen
taiteilijan uran merkittävimpiin vaiheisiin. Mapplethorpen
täydellisyyteen pyrkivissä valokuvissa kohtaavat kauneus, erotiikka,
tuska, nautinto ja kuolema. Mapplethorpe kuvasi myös kuuluisia
ystäviään, kuten Patti Smithia, Andy Warholia ja Richard Gereä. Taiteilijan valokuvat ovat vahvasti kiinni ajassaan mutta samalla myös universaaleja ja edelleen hyvin ajankohtaisia.
Pariisista Helsinkiin tuleva huippunäyttely on ainutlaatuinen
mahdollisuus tutustua aikamme merkittävimmän valokuvataiteilijan
taiteeseen ja elämään. Näyttelyn ovat kuratoineet Jérôme Neutres Pariisista sekä Kiasman johtaja Pirkko Siitari ja intendentti Marja Sakari.
Ismo Kajander (s. 1939) on taiteilija, valokuvaaja,
kirjoittaja ja opettaja, jonka ura ulottuu seitsemälle vuosikymmenelle.
Laajan retrospektiivisen näyttelyn pääosassa ovat esineteokset, joita
Kajander luo arkisista valmismateriaaleista. Innoituksensa teokset
saavat kirjallisuudesta, tieteestä ja taidehistoriasta.
Pariisissa vietetty aika ja henkinen yhteys kaupungissa aiemmin
toimineisiin dadaisteihin näkyvät Kajanderin taiteessa. Dadaisteilta
ovat peräisin yhteiskunnallisesti virittynyt älyllinen leikittely ja
vallitsevien taiteen sääntöjen hylkääminen.
Näyttelyn nimi Anartisti viittaa Kajanderin toimintaan taiteen valtavirran ulkopuolella.
~
http://www.kiasma.fi/nayttelyt-ja-ohjelmisto/ismo-kajander-anartisti/ ~
...kesäloma jatkuu....
