Taloyhtiöllämme oli siivouspäivä
jonka puitteissa pihalle ilmestyi jätelava.
Toistaiseksi meille uuteen kotiin
löytynyt räsymattoja Porkkanan koppiin,
kukkaruukkuja, vanhoja kaitafilmejä sekä
kirsikkana kakussa:
leikekirja Heidelbergistä 1952.
Etenkin jälkimmäinen oli pakko napata mukaan;
Yöksi oli luvattu sadetta,
eikä moista aarretta voinut jättää kastumaan ja
matkaamaan kaatopaikalle.
Joskus on jaksettu nähdä vaivaa.
Koko kirja huokuu tunnetta.
Toisen joskus ollut aarre,
nykyinen roska, toisen uusi aarre...
And so the story goes.
♥
Aikaisempia juttuja löydöistäni
tämän linkin takaa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti