Pienenä löysin hoitopaikkani (Riinan äidin. Ihanan Helin luona. Niihin hoitopäiviin mahtui paljon vauhtia ja tilanteita joita aina tasaisin väliajoin muistellaan. <3 ) pihasta tälläisen toukan. Huusin kauhuissani: "Tuu äkkiä kattoon! Joltain on pudonnut kulmakarva!"
Seuraavissa kuvissa Nooa ihmettelee samanmoista toukkaa muutama vuosi sitten:
*Kuvauksissa ei ole vahingoitettu Hra Kulmakarvaa. Se vapautettiin takaisin luontoon heti ihmettelyn jälkeen ja siitä kasvoi varmasti hurjan kaunis perhonen.*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti